Globaalit terveysuhat
Osallistuin videovälitteiseen Maailman ruokapäivään Michiganissa syksyllä 1997. Kirjoitin aiheesta myös esseen eräälle kurssille. Kirjoitelmani teemana oli maailman nälkä ja yltäkylläisyys. Teema oli tuolloin ajankohtainen niin globaalisti kuin myös Amerikoissa. Kyseessä on yksi niistä harvoista kirjoitelmistani, jotka olen säilyttänyt opiskeluajoilta näihin päiviin saakka. Kirjoitelma oli tärkeä itselleni, koska se sai minut ajattelemaan elämää syvällisemmin. Se oli tärkeä myös siksi, että kyseisen kurssin opettaja oli yksi mukavimmista siihen mennessä kohtaamistani opettajista. Hän oli osaava, innostunut, herrasmiesmäinen, aito, lämmin ja hyväsydäminen. Hän oli juuri sellainen opettaja, joka jättää opiskelijoidensa sydämiin jäljen. Koulutukseltaan hän oli katolinen pappi ja lakimies.
Viimeaikaiset puheet ilmastonmuutoksesta ja muista maailmaa kohtaavista ongelmista innoittivat minua kaivamaan tämän yli kaksikymmentä vuotta sitten kirjoittamani artikkelin esiin. Tekstiä lukiessani koin, että asiat eivät ole paljon muuttuneet paremmaksi parissa kymmenessä vuodessa. Jo tuolloin kirjoitin maailman yli 800 miljoonasta nälkää näkevästä, köyhyydestä, eriarvoisuudesta, ruoantuotannon epäkohdista, ruokahävikistä, ilmaston-muutoksesta, ympäristön tilan heikkenemisestä, väestönkasvusta ja niin edelleen. Toki monia uusiakin haasteita on tullut, ja moni tärkeä asia jäi myös käsittelemättä (mm. sodat, pakolaiskriisit, luonnonkatastrofit), mutta kokonaisuutta ajatellen painimme edelleen aika samankaltaisten ongelmien parissa kuin tuolloinkin. Ongelmien mittakaavat vain ovat hieman muuttuneet. Elämme jatkuvassa epävarmuuden ja uhkien, mutta myös mahdollisuuksien maailmassa.
Maailman terveysjärjestö (WHO) on listannut vuoden 2020 alussa 13 merkittävää globaalia terveysuhkaa alkaneelle vuosikymmenelle. Niiden ehkäisemiseen tulisi WHO:n mukaan osallistua eri tahojen, ei vain terveydenhuoltosektorin. Yhtenä väistämättömänä terveysuhkana WHO mainitsee laaja-alaisen viruspandemian syntymisen. WHO suositteleekin kaikkia maita valmistautumaan pandemiaan jo ennakkoon, sillä se voi uhata miljoonien ihmisten henkeä. Tämä pandemia tulikin nopeammin kuin osasimme arvatakaan. Tällä hetkellä (12.4.2020) koronaan on sairastunut maailmanlaajuisesti 1 807 939 henkilöä ja kuollut 112 241 henkilöä. Määrä sisältää vain diagnosoidut tapaukset, eli todelliset määrät ovat todennäköisesti huomattavasti suurempia. Lopulliset pandemian seuraukset jäävät vielä nähtäväksi. Eikä tämä todennäköisesti jäänyt viimeiseksi pandemiaksi, jatkoa on luvassa.
Muita WHO:n mainitsemia globaaleja terveysuhkia ovat esimerkiksi ilmastokriisi, ruoan ja puhtaan veden puute, sanitaatio-ongelmat, epäterveelliset ravitsemustottumukset ja tupakointi. Ilmastosyyt liittyvät nykyisin lähes neljäsosaan kuolemantapauksista maailmassa. Tulevaisuudessa määrän arvioidaan vielä kasvavan. Ilmastosyiden arvioidaan lisäävän erityisesti nälkäongelmaa tällä vuosisadalla. Tällä hetkellä yli 820 miljoonaa ihmistä näkee nälkää maailmassa, ja kolmasosa ihmisistä kärsii jonkinlaisesta virheravitsemuksesta (WFP). Ilmastonmuutos liitännäisvaikutuksineen voi myös ajaa arvioilta jopa 140 miljoonaa ihmistä ilmastopakolaiseksi seuraavien 30 vuoden aikana, arvioi Maailmanpankki. Myös infektiotautien ja mikrobilääkeresistenssin lisääntyminen ovat merkittäviä tulevaisuuden globaaleja ongelmia. Teknologian huikeat edistysaskeleet antavat yhä paremmat mahdollisuudet ehkäistä, diagnosoida ja hoitaa sairauksia, mutta ne voivat myös vaarantaa ihmisten terveyden väärin käytettyinä.
Terveyden eriarvoisuus on kasvava haaste maailmanlaajuisesti. Terveydenhuoltopalvelujen ja -tuotteiden saatavuudessa on selkeitä sosioekonomisia eroja. Etenkin kriisi- ja konfliktialueilla myös terveydenhuoltohenkilökunnan ja siviilien turvallisuus on usein uhattuna, mikä vaikuttaa palvelujen saatavuuteen. Monet joutuvat pakenemaan kodeistaan etsimään turvaa muualta. Myös riittämättömät investoinnit terveydenhuoltoalan työntekijöiden koulutukseen, työllistymiseen ja palkkaukseen ovat heikentäneet alan houkuttelevuutta ja jatkuvuutta. Terveydenhuoltoalan osaajia tarvittaisiin nykymaailmassa yhä enenevissä määrin, mutta riittääkö osaavia, motivoituneita ja vähempään tyytyviä työntekijöitä kaikkialla. Virheellisen tiedon leviäminen sosiaalisessa mediassa ja ihmisten heikentyvä luottamus julkisia instituutioita kohtaan voivat myös vaikuttaa ihmisten työmotivaatioon ja terveyskäyttäytymiseen. Nuorten erilaiset terveyshaasteet, kuten mielenterveysongelmat, vaativat tulevaisuudessa yhä enemmän tukea.
Näistä, ja monista muista tulevaisuuden uhkista, taidamme selvitä vain ihmiskunnan kollektiivisen tietoisuuden, ajattelun ja toimintojen muutoksella.
Lähteet/lisätietoa:
