Kasvissyönti ja terveys

Tässä artikkelissa tarkoituksenani on perehtyä kasvissyönnin ja terveyden väliseen yhteyteen. Minua on jo pidemmän aikaa kiinnostanut kuinka yleistä kasvissyönti on etenkin nuorten keskuudessa ja millaisia terveysvaikutuksia kasvissyönnillä on. Oma mutu-tuntumani on ollut, että kasvissyönti on yleistynyt Suomessa viime vuosien aikana. Tämän artikkelin myötä halusin rakentaa kattavamman ja tutkittuun tietoon pohjautuvan kuvan tilanteesta. Aloitan kirjoitelmani käsittelemällä kasvissyönnin yleisyyttä, minkä jälkeen käsittelen hieman kasvissyönnin ja terveyden välistä yhteyttä. 

KASVISSYÖNNIN YLEISYYS

Kasvissyönti on yleistynyt kautta maailman, myös Euroopassa ja Suomessa. Silti sen yleisyys on laaja-alaisesti tarkasteltuna vielä suhteellisen vähäistä. Intiassa kasvissyöjiä on väestömäärään suhteutettuna eniten maailmassa, noin kolmasosa väestöstä. Tätä voivat selittää esimerkiksi uskonnolliset, kulttuurilliset, yhteiskunnalliset ja ympäristölliset tekijät. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm usko, että kasvispainotteisen ravitsemuksen suosio on vasta alkutekijöissään. Hänen mukaansa kasvispainotteinen syöminen on todennäköisesti tulevaisuuden megatrendi, joskin se lisääntyy maltillisesti. Merkittävimmäksi syyksi kasvisruoan suosioon hän nimeää ympäristökysymykset pikemmin kuin terveyskysymykset. Euroopan väestöstä kasvissyöjiä arvioidaan eri tutkimusten perusteella olevan noin 2-9 %. Suomessa erityisesti naiset ja nuoret suosivat kasvissyöntiä. Naisista noin 5 % ja nuorista noin 6-9 % arvioidaan noudattavan kasvisruokavaliota. Miesten keskuudessa kasvissyöjien määrän on arvioitu olevan noin 3 %. Suomalaisista vegetaristeista noin 0,5 prosenttia on arvioitu olevan vegaaneja.

KASVISSYÖNTI JA TERVEYS

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan ihminen ei periaatteessa tarvitsisi terveyssyistä lihaa lainkaan. Pikemminkin lihan poisjättäminen toisi hänen mukaansa terveyshyötyjä. Monipuolisesti koostettu ja tarvittaessa myös täydennetty ravitsemussuositusten mukainen kasvisruokavalio turvaa riittävän ravintoaineiden saannin ja suojaa monilta elämäntapasairauksilta. Näitä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes ja syöpä. Kasvissyönti oikein koostettuna tukee myös painonhallintaa ja ehkäisee metabolista oireyhtymää. Se hillitsee myös matala-asteista tulehdusta. On myös viitteitä siitä, että kasvissyönti tukee suoliston mikrobiston hyvinvointia ja kohentaa yleistä mielialaa. Luuston, hampaiden ja aivojen terveyteen kasvisruokavalio voi vaikuttaa joko myönteisesti tai kielteisesti, riippuen kuinka se koostetaan (samoin kuin sekaruokavaliokin). Esimerkiksi vegaanien luuston tiheys oli eräässä Eurooppalaistutkimuksessa heikompi kuin lakto-ovovegetaristien ja sekaruuan syöjien. Myös viitteitä kasvissyönnin hammaseroosiota lisäävistä vaikutuksista on, mutta asia vaatii vielä tutkimusta. Kasvis- ja vegaaniruokavalio voivat tutkimusten mukaan lisätä myös aivoverenvuodon riskiä mahdollisesti mm. riittämättömän B12-vitamiinin saannin vuoksi. B12-vitamiinin lisäksi aivot tarvitsevat erityisesti folaattia, jodia, rautaa sekä välttämättömiä omega-3-rasvahappoja.

Kasvisruokavalion noudattaminen vaatii riittävää ravitsemusosaamista. Kasvisruokavalioiden koostamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota niin sanottuihin kriittisiin ravintoaineisiin. Näitä ovat B2- ja B12-vitamiinit, D-vitamiini, kalsium, rauta, jodi, sinkki (ja seleeni). Myös välttämättömien amino- ja rasvahappojen sekä riittävän energian saannista tulee huolehtia. Kasvisruoka voi myös sisältää luonnollisia haitta-aineita, minkä vuoksi kasvikunnan lähteitä olisikin hyvä käyttää monipuolisesti. Jotkin kasvikunnan tuotteet vaativat myös erikoiskäsittelyä (mm. liotus) esimerkiksi imeytyäkseen paremmin. Kasvisruokavalioita noudattavien lasten ja nuorten ravitsemusterveydentilaa koskevia tutkimuksia on saatavilla niukasti. On kuitenkin viitteitä siitä, että esimerkiksi aikuiset vegaanit noudattavat vaihtelevasti ravitsemussuosituksia, ja osalla heistä on puutteita ruokavaliossa. Nuoren kasvisruokavalio voi jäädä ravitsemuksellisesti puutteelliseksi, mikäli siihen yhdistyy esimerkiksi laihdutusruokavalio ja urheiluun liittyvä ruokavalio.

POHDINTAA

Kasvissyönnillä on monia terveyttä tukevia vaikutuksia, mikäli se osataan koostaa oikein. Kasvissyöjiä ja kasvisruokavalioita on useita erilaisia. Osa ruokavalioista on sallivampia, osa rajoittuneempia. Mitä sallivampi ruokavalio on, sitä helpompi se usein on rakentaa terveellisesti. Vegaanit välttävät kaikenlaisten eläinkunnan tuotteiden syömistä ruokavaliossaan. Elävän ravinnon seuraajat eivät syö eläinkunnan tuotteita lainkaan ja välttävät myös kypsentämästä kasvisravintoaan yli 42 asteeseen. Laktovegetaristit käyttävät ruokavaliossaan maitotaloustuotteita kasvikunnan tuotteiden ohessa. Lakto-ovovegetaristit sallivat maitotaloustuotteet ja myös kananmunan ruokavalioonsa. Pescovegetaristit syövät myös kalaa kasvisten ohessa. Kun tarkastellaan kasvissyöntiä ja terveyttä, tuleekin pyrkiä huomioimaan myös erilaiset tavat ja syyt noudattaa kasvisruokavaliota. Monipuolinen, ravitseva ja tarvittaessa täydennetty ravitsemussuositusten mukainen kasvisruokavalio voi ehkäistä monen elämäntapasairauden syntyä. Kasvissyönnillä voi olla myös muita myönteisiä vaikutuksia fyysisten terveysvaikutusten ohessa. Kasvissyönti voi esimerkiksi tukea itsetuntoa tai identiteettiä. Se voi vahvistaa myös yhteenkuuluvuutta. Näin se voi välillisesti tukea myös psyykkistä hyvinvointia. Ravintoainepuutokset, suolisto-ongelmat, luuston hauraus, energian puute, alakuloisuus sekä hammaseroosio ovat puolestaan esimerkkejä puutteellisen kasvisruokavalion mahdollisista seurauksista. Jotta tällaisilta seuraamuksilta vältyttäisiin, tulisi ihmisillä olla mahdollisuus saada riittävästi tietoa terveellisen kasvisruokavalion koostamisesta. 

Pääasialliset lähteet: 

Blencove, A. 2018. Ravitsemustieteilijä uskoo kasvisruokavalion olevan tulevaisuuden megatrendi - mutta pärjääkö ihminen kokonaan ilman lihaa? [WWW-dokumentti]  https://yle.fi/uutiset/3-10473281

Parviainen, H. 2017. Suomalaisten 12-18-vuotiaiden nuorten erityisruoka-valioiden noudattaminen vuosina 1979-2013. Lisensiaatintutkielma. Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto.

Pelkonen, L. 2017. Kasvisruokavaliot. [WWW-dokumentti] 20.11.2017 https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01198#s3

Voutilainen, E. , Soisalo, S. & Elorinne, A-L. 2019. Kasvisruokaa viisaasti. Helsinki: Duodecim.