Taiteista terveyttä
Kulttuurilla ja taiteella on tutkitusti paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Niitä tulisikin hyödyntää enemmän ihmisten arjessa aina vauvasta vaariin. Maailman terveysjärjestö WHO:n raportissa (2019) ''What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review'' löytyy paljon tietoa taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. Raportin pohjalta on laadittu myös kattava suomenkielinen artikkeli, joka löytyy täältä. Artikkelin mukaan ''taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa. Taide voi tarjota ratkaisuja erityisesti sellaisiin terveyshaasteisiin, joihin lääketiede ei yksin tarjoa tehokkaita ratkaisuja.'' Myös Liikanen (2020) on laatinut artikkelin WHO:n raportin pohjalta. Artikkelin mukaan taide- ja kulttuuritoiminta vaikuttaa ihmisiin kokonaisvaltaisesti. Taiteen fysiologisia vaikutuksia ovat esimerkiksi stressihormoni kortisolin tason tasapainottuminen sekä immuunijärjestelmien ja sydän- ja verenkiertoelimistön toimintakyvyn tehostuminen. Psykologisia vaikutuksia ovat puolestaan itsetunnon koheneminen, tunteiden käsittely ja kognitiivisten voimavarojen aktivoituminen. Taiteen sosiaaliset vaikutukset näkyvät esimerkiksi yksinäisyyden vähenemisenä sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja tasa-arvon lisääntymisenä. Taiteen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä Liikanen (2020) tuo esille esteettisen kokemuksen ja mielikuvituksen voiman, aistien aktivoitumisen, tunteiden kehittymisen ja älyllisen stimulaation.
Henkilökohtaisesti olen kokenut erityisesti kuvaamataidon, mutta myös sanataiteen, teatterin ja musiikin, kautta monia hyvinvointivaikutuksia.
Kouluikäisenä pidin paljon esimerkiksi kuvaamataidosta (nyk. kuvataide), jonka otin vielä lukiossakin valinnaisaineekseni syventävien kurssien kera. Lapsuudessa koin kuvaamataidon tunneilla luovuuden ja yhdessä tekemisen iloa. Sain myös onnistumisen elämyksiä ja itsevarmuutta samalla kun opin arvostamaan omaa ja myös muiden luovuutta. Nuoruudessa kuvaamataito puolestaan antoi itselleni eräänlaisen lepotauon ja rauhan kaikelta muulta ''hälinältä''. Piirtämisen ja maalaamisen kautta sain mahdollisuuden sukeltaa rauhassa sisäiseen luovuuteeni ilman ulkoa tulevia odotuksia ja velvollisuuksia. Näin aikuisuudessa huomaan, että omaan tapaani tehdä kuvataidetta on tullut taas mukaan uusia ulottuvuuksia. Kuvataide on nykyisin itselleni eräänlaista sisäistä etsintää ja tulkintaa. Se on keino ilmaista itseä erityisesti värien, mutta myös muotojen kautta. Se on väylä tuoda ja antaa itsestä jotain ainutlaatuista maailmaan. Taide on myös väylä saada jotain ainutlaatuista maailmalta. En koskaan väsy ihmettelemästä Luojan ja ihmisten luovuuden jälkiä, jotka näkyvät ympärillämme niin luonnossa, arkkitehtuurissa, taiteessa kuin ihan vain arjessakin. Esimerkiksi lasten luovuus on usein vertaansa vailla. Ja meissä jokaisessa asuu ainakin piilevänä tuo luova lapsi!
Rakastan myös erilaisia tarinoita, olkoonpa ne sitten suullisessa tai kirjallisessa muodossa, näytelminä, leikkeinä tai vaikkapa visuaalisina tuotoksina. Sadut, päiväkirjat, muistelmat, elämänkerrat, romaanit ja muut tarinalliset tuotokset ovat elämän rikkaus. Ne antavat perspektiiviä, viisautta, väriä, lumoa, oivalluksia ja lohtua elämään. Tarinoissa on taikaa. Tarinoiden kautta voi sukeltaa uusiin maailmoihin, erilaisiin kohtaloihin, kulttuureihin sekä aikakausiin. Vastikään valmistuneen Uuden lastensairaalan ympäristö on mielestäni erinomainen esimerkki taiteen hyödyntämisestä terveydenedistämistyössä. Lastensairaalassa olevaan visuaaliseen taiteeseen liittyy paljon myös tarinallisuutta. Oikein valittujen ja hyvin sijoitettujen teosten katsotaan tuovan helpotusta pienille potilaille ja heidän heidän vanhemmilleen (lue lisää täältä). Taide sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon laitoksissa tukee parhaimmillaan niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin hyvinvointia. Myös esimerkiksi koulut, kirjastot ja muut kulttuuri- ja sivistystoimintaa tarjoavat organisaatiot tekevät taiteen kautta tärkeää terveydenedistämistyötä, jota helpiosti pidetään itsestäänselvyytenä. Oikeastaan sen tulisikin olla itsestäänselvyys, sillä ihmisten kulttuuri- ja taideharrastuneisuutta tulisi tukea aina varhaislapsuudesta vanhuuteen saakka niin terveys- ja hyvinvointivaikutusten kuin muidenkin myönteisten vaikutusten vuoksi.
Lähteet:
Caven, T. 2023. Lastensairaalan taide on tarkasti valittu - oikea teos hyvin sijoitettuna tuo helpotusta pienille potilaille ja heidän vanhemmilleen. Yle. https://yle.fi/aihe/a/20-10005093
Laitinen, H-L. 2020. Taide todella vaikuttaa terveyteen. Suomen Lääkärilehti. https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/319993/1/SLL52020_248.pdf
Taikusydän. 2019. Maailman terveysjärjestö WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. https://taikusydan.turkuamk.fi/yleinen/maailman-terveysjarjesto-whon-raportti-taiteen-ja-kulttuurin-terveysvaikutuksista/
